Musiikki on lapsesta lähtien ollut tärkeä osa minua. 5-vuotiaana aloin soittaa klassista pianoa. Soitin sitä 10 vuotta. Olen laulanut aina. Koulussa olin sekä kuorossa että esiinnyin pienemmissä ryhmissä. Porin Teatterinuorilla oli kaksikin eri lauluryhmää, joiden kanssa keikkailtiin. Esiinnyin myös bändeissä. Soitin välillä kosketinsoittimia, mutta pian huomasin, että laulu on se, mikä on minulle ominta. Laulutunteja aloin ottaa 1983 Helsingissä Teatterikorkeakoulussa, jossa se kuului opetusohjelmaan. Nyttemmin olen tutustunut Estill voice -laulutekniikkaan. Opiskelin myös saksofonin soittoa ja musiikin teoriaa sekä Teatterikorkeakoulussa että Pop-jazz-opistossa 1980-luvulla.

Esiinnyin Teatterikouluaikana pianobaareissa. Ensimmäinen albumini Salainen elämä ilmestyi 1987. Se koostui Randy Newmanin suomennetuista lauluista, joiden kanssa myös keikkailin.

Pedro Hietasen kanssa aloimme etsiä toisen levyni tekijää ja tuottajaa. Löytyi Yari ja syntyi Auringossa 1989. Nimibiisistä nousi melkoinen kohu. Olin jo silloin sitä mieltä, että nainen voi laulaa ihan samoista asioista kuin miehetkin. Kaikki eivät tuntuneet pitävän tätä yhtä luonnollisena kuin minä. Keikkailimme sen materiaalin kanssa ympäri Suomea enemmänkin. Jossain vaiheessa minua alkoi kuitenkin rasittaa Auringossa biisistä syntyneet typerät yhteydenotot tyyliin: ”Tulisitkos laulamaan meille sitä ”pikku tuhmaa” laulua ja ehkä vähän muutakin… ” Aikani ohitin ne, mutta jossain vaiheessa Auringossa biisin ihana avoimuus muuttui tästä johtuen jotenkin likaiseksi. Siksi lopetin sen esittämisen pitkäksi aikaa. #Metoon:n jälkeen olen ottanut laulun uudelleen ohjelmistooni, koska ajat ovat onneksi muuttuneet. Auringossa on osaltaan raivannut Suomessa tietä sille, että nykypäivänä naiset voivat laulaa ihan samoista asioista kuin miehetkin.

Auringossa levyn jälkeen aloin kirjoittaa yhä enemmän itse lauluja. Näytin niitä Heikki Salolle, joka rohkaisi minua eteenpäin. Hänen myötään yhteistyökumppanikseni tuli Matti Nurro Miljoonasateesta. Syntyi Kaipuun kääntöpiiri 1993. Katson lauluntekijän urani alkaneen tästä levystä. Tämänkin materiaalin kanssa keikkailimme ympäri Suomea

Alkoi seitsemän vuoden jakso, jolloin tein lukuisia demoja monien eri ihmisten kanssa, mutta mikään ei tuntunut kiinnostavan levy-yhtiöitä. Keikkailin oman ohjelmistoni ohella jazzstandardeja laulaen monien eri kokoonpanojen kanssa big bändeistä duoihin. Keikkoja tehtiin, mutta levyjä ei. Vuonna 2000 näyttelin tv-sarjassa Raid. Ohjaaja Tapio Piirainen pyysi minua laulamaan sen tunnusmelodian Vain rakkaus. Kappale lennätti laulajan urani uuteen nousuun . Vain rakkaus laulusta äänitettiin single, mutta Ile Vainio Edel yhtiöstä tilasi koko albumin. Olimme kitaristi Markku Kanervan kanssa tehneet 1998 Carolan lauluista esityskokonaisuuden. Ile ehdotti, että ottaisimme niistä muutamia mukaan albumille sekä tekisimme omia biisejä lisäksi. Olen aina tuntenut sanoittamisen itselleni läheisemmäksi kuin säveltämisen, ja kun Markku kerran sävelsi, minä keskityin sanoihin.

Vain rakkaus albumi myi yli kultalevyrajan, joka siihen aikaan oli 20.000 kappaletta. Se myös toi minulle vuoden 2000 naissolisti Emma-palkinnon. Sen jälkeen tein nopeassa tahdissa levyt Meidän matka 2001, Jotain ohi on 2003 ja kokoelman Aikamatka, jossa oli vanhojen levytysteni lisäksi kaksi uutta laulua. Näissä kaikissa on suurimmaksi osaksi omia sanoituksiani ja Markun sävellyksiä.

Tämän jälkeen levytyksissäni tuli taukoa osittain siksi, että ohjasin tiiviiseen tahtiin kolme pitkää elokuvaa, mutta myös siksi, että tein lyhyessä ajassa kolme albumia, ja takki tuntui olevan tyhjä omien laulujen osalta. 2008 levytin albumin Kummalliset unet, Hectorin lauluja. Siinä tuottajana ja sovittajana toimi Kalle Torniainen.

2013-2014 levytin AXR-Musicille vielä kaksi singleä, jotka olivat uusia biisejä. AXR Music myytiin Warnerille, jolle äänitin yhden singlen, Ismo Alangon Rakkaudesta kappaleen 2015. Tämän jälkeen tein Ilkka Vainio Tuotanto Oy:lle kaksi singleä: Tulit rakkaudesta ja Kesä kutsuu 2016, joita on soitettu paljon radiossa, niin kuin ilokseni vanhempaakin tuotantoani.

2018 vuonna tein itsekseni uusia sanoituksia, joille etsin säveltäjää. Kuulin radiosta Suvi Isotalon laulun ”Uusi” ja tunsin heti suurta sukulaisuutta hänen ajatusmaailmaansa. En ollut ennen tavannut Suvia, mutta uskoin intuitiooni ja otin häneen yhteyttä 2018 loppuvuodesta ehdottaen yhteistyötä. Suvi luki tekstejäni, innostui ja aloimme työstää albumia. Yhteistyömme on ollut hedelmällistä. 2019 ilmestyi kolme sinkkua Twistausta, Surun ruuhkavuodet sekä Eka joulu, ja koko albumi ilmestyi 2020 nimellä Mari Rantasila 2020. Suvin kanssa jatkoimme hedelmällistä yhteistyötämme ja kymmenes albumini ”Hei rakas elämä ” julkaistiin 2022. Uutta materiaalia alamme taas pian työstää.

Keikkailemme Suvin kanssa duona edelleen. Vaikka Suvi vastaa soittamisesta duossamme, soitan tällä kertaa myös itse kosketinsoitinta muutamissa lauluissa. Tämä on tuonut mukavaa lisämaustetta keikkailuun.

Musiikki elää siis edelleen vahvasti osana taiteilijan uraani!